Daniel Kahneman

| syntymäpaikka = Tel Aviv, Palestiinan brittiläinen mandaatti | kuolinaika = | kuolinpaikka = | asuinpaikat = | kansalaisuus = | sukujuuret = | tutkimusalue = | instituutti = | alma mater = | ohjaaja = | oppilaat = | tunnetut työt = | palkinnot = Nobelin taloustieteen palkinto (2002)
Grawemeyer-palkinto (psykologia, 2003) | uskonto = | allekirjoitus = | alaviitteet = }} Daniel Kahneman (5. maaliskuuta 1934 Tel Aviv, Palestiina – 27. maaliskuuta 2024) oli israelilais-yhdysvaltalainen psykologi ja tutkija. Hän oli toinen vuoden 2002 Nobelin taloustieteen palkinnon saajista.

Kahneman opiskeli psykologiaa ja matematiikkaa Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa. Hänen pääaineensa oli psykologia. Hän suoritti siellä 1954 alemman korkeakoulututkinnon, ja Kalifornian Berkeleyn yliopistosta hän valmistui 1961 tohtoriksi.

Kahneman oli vuosina 1961–1970 Jerusalemin heprealaisen yliopiston psykologian luennoitsija ja professori 1970–1978. Hän opetti 1976–1986 Brittiläisen Kolumbian yliopistossa ja 1986–1994 Berkeleyssä. Princetonin yliopiston psykologian professoriksi hänet valittiin 1993. Hän toimi samalla Princetonin julkisten ja kansainvälisten asioiden koulun profesorina. Hän jäi eläkkeelle 2007.

Kahneman alkoi 1960-luvun lopulla tutkia sitä, miten ihmiset tekevät taloudellisia päätöksiä. Hän tutki psykologi Amos Tverskyn kanssa päätöksentekoa epävarmuuden vallitessa. Tästä tutkimuksesta syntyi prospektiteoria, jonka Kahneman ja Tversky kuvasivat vuonna 1979 julkaistussa artikkelissaan ”Prospect Theory: An Analysis of Decisions Under Risk”. Kahnemanin päätöksentekoa käsitelleiden tutkimusten perusteella ihmiset eivät pystyneet analysoimaan monimutkaisia päätöstilanteita, joissa tulevaisuus oli epävarma, vaan turvautuivat tällaisissa tilanteissa heuristiikkoihin eli nyrkkisääntöihin.

Kahneman sai vuoden 2002 Nobelin taloustieteen palkinnon taloustieteellisen analyysin ja kognitiivisen psykologian yhdistämisestä, erityisesti työstään, joka käsitteli ihmisten arviointikykyä ja päätöksentekoa epävarmoissa tilanteissa. Kahneman jakoi palkinnon Vernon L. Smithin kanssa.

Kahneman kirjoitti urallaan muun muassa teokset ''Ajattelu, nopeasti ja hitaasti'' ja ''Noise: A Flaw in Human Judgment''. Wikipedian tuottama