Lê Duẩn

| kuolinpaikka = Hanoi, Vietnam | puolue = Vietnamin kommunistinen puolue | ammatti = | uskonto = | puoliso = | arvonimet = | allekirjoitus = | huom = }} Lê Duẩn (7. huhtikuuta 1907 – 10. heinäkuuta 1986 Hanoi) oli vietnamilainen poliitikko, joka toimi Vietnamin kommunistisen puolueen pääsihteerinä vuosina 1960–86.

Lê (syntymänimi Lê Văn Nhuận) syntyi köyhään perheeseen ja tutustui marxilaisuuteen 1920-luvulla. Hän oli kommunistisen toimintansa vuoksi vankeudessa 1931–1937 ja 1940–1945; pian toisen vapautumisensa jälkeen hänestä tuli Ho Tši Minhin lähimpiä luottomiehiä. 1950-luvun alussa Lê Duẩn toimi puolueen Etelä-Vietnamin aluesihteerinä, mutta hänet evakuoitiin Pohjois-Vietnamiin vuonna 1953. Kun Vietnam jaettiin virallisesti Geneven konferenssin seurauksena, Lê alkoi kiihkeästi ajaa maan jälleenyhdistymistä kommunistisen hallinnon alle. Hänet valittiin puolueen pääsihteeriksi vuonna 1960.

Hon terveyden alkaessa pettää Lê nousi entistä vaikutusvaltaisemmaksi, ja viimeistään hänen kuoltuaan, maan vaikutusvaltaisimmaksi henkilöksi. Lê uskoi, että Etelä-Vietnamiin olisi saatava vallankumous, jotta maa saataisiin yhdistymään. Kun Yhdysvallat puuttui Vietnamin sotaan, hänestä tuli sotaisampi. Lê kannatti strategiaa, jossa kommunistijoukot eivät tekisi suuria hyökkäyksiä, vaan mieluummin useamman pienen hyökkäyksen vihollisjoukkoja vastaan. Kun Yhdysvallat lopetti Etelä-Vietnamin tukemisen, Pohjois-Vietnamin joukot valtasivat Etelä-Vietnamin vuonna 1975, yhdistivät maan ja päättivät sodan.

Lên johtokaudella Vietnam läheni merkittävästi Neuvostoliittoa, siinä missä suhteet Kiinaan kariutuivat, etenkin kun Kiina alkoi lähetä Yhdysvaltoja Vietnamin sodan vielä ollessa käynnissä. Vietnam ajautui myös rajakiistoihin länsinaapurinsa Kambodžan kanssa, kun punakhmerit olivat nousseet sen johtoon, mikä johti lopulta Vietnamin hyökkäykseen Kambodžaan joulukuussa 1978. Vastineeksi Kambodžaa tukenut Kiina hyökkäsi Pohjois-Vietnamiin alkuvuodesta 1979.

Maiden jälleenyhdistyttyä Lê johti toisen viisivuotissuunnitelman (1976–1980) laadintaa ja oli toiveikas sen tavoitteista. Suunnitelma kuitenkin paljolti epäonnistui, ja maan talous oli vielä hänen kuoltuaan sangen huonolla tolalla. Joitain talousuudistuksia aloitettiin jo hänen viimeisinä vuosinaan, mutta ne pääsivät vauhtiin vasta myöhemmin. Wikipedian tuottama