Rabindranath Tagore

| kuolinpaikka = Kalkutta, Bengali, Brittiläinen Intia | ammatit = kirjailija, filosofi, runoilija, lauluntekijä ja muusikko | äidinkieli = bengali | kansallisuus = | aikakausi = | tyylilajit = | aiheet = | liike = | tuotannon kieli = bengali, englanti | debyyttiteokset = Gitanjali (1912)
Jana Gana Mana (1911)
Amar Sonar Bangla (1905) | sivusto = | puoliso = Mrinalini Devi (aviol. 1883–1902) | lapset = | vanhemmat = | palkinnot = Nobelin kirjallisuuspalkinto (1913) | ehdokkuudet = | uskonto = hindulaisuus | huomioita = }} Rabindranath Tagore (, 7. toukokuuta 1861 – 7. elokuuta 1941) oli intialainen kirjailija, filosofi, runoilija, lauluntekijä ja muusikko. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1913 runoteoksesta ''Uhrilauluja'' (''Gitanjali: Song Offerings''). Hän oli ensimmäinen aasialainen Nobel-palkinnon saaja.

Tagore on vaikuttanut vahvasti bengalinkielisen kirjallisuuden kehittymiseen, ja hän on tehnyt Intian kirjallisuutta tunnetuksi myös lännessä. Hän kirjoitti bengaliksi, mutta käänsi itse teoksiaan englanniksi.

Tagore opiskeli Englannissa, muttei suorittanut siellä tutkintoa. Hänet lyötiin Englannissa ritariksi vuonna 1915, mutta hän peruutti ritariutensa pari vuotta myöhemmin protestiksi brittien Intian-politiikkaa vastaan. Tagoren teoksiin kuuluu runoja, romaaneja, esseitä, novelleja ja matkakertomuksia. Hän kirjoitti ja sävelsi myös useita lauluja, muun muassa Intian kansallislaulun ja Bangladeshin kansallislaulun. Wikipedian tuottama